Altered Book vs. Art Journal (+ #1)

Olet ehkä kuullut altered book tai art journal-termin ohimennen joskus ja ehkä törmännytkin altsu-postauksiin blogeissa sekä youtubessa.. Googlettamalla löytyy lukuisia sivuja (valitettavasti suurin osa englanniksi) joissa kerrotaan mitä tämä harrastus pitää sisällään..

Mitä sitten on art journaling? Entäs altered book?

Molemmat ovat mixed media-taidetta, erittäin vapaamuotoisia ja hyvin tekijäkohtaisia. Altered book (altsu, AB-kirja) on itselleni mieluisampi termi, se voi tarkoittaa miten tahansa muunneltua kirjaa, sisällön saa taiteilija yksin päättää. Art journal on tainnut alunperin tarkoittaa samaan tapaan muunneltua kirjaa/vihkoa, mutta sen tarkoitus on ollut toimia jonkinlaisena päiväkirjana/tapahtumakalenterina. Sittemmin nämä kaksi termiä ovat sulautuneet yhteen ja molemmilla voidaan tarkoittaa molempia.

Mitä tämän harrastuksen aloittamiseen tarvitaan?

Lähtökohtana toimii kirja. Se voi olla muistikirja, vihko (itsesidottu tai ostettu) tai se voi olla vaikka antikvariaatista löydetty vanha dekkari. Tai se voi olla nippu erikseen tehtyjä papereita jotka voit halutessasi sitoa lopuksi yhteen. Olen nähnyt samalla tekniikalla tehtyjä canvas-taulujakin mutta minusta se menee vain mixed media-taiteen puolelle.. Toki makunsa kullakin. Tämä on siitä mukava harrastus että tässä ei ole mitään oikeaa eikä väärää tapaa.

Kirjan lisäksi et välttämättä tarvitse niin yhtään mitään (altsuja voi tehdä vain sivuja taittelemalla) ja toisaalla saatetaan käyttää koko askarteluarsenaalia tämän totutukseen. 

On siis hyvin tekijäkohtaista mitä tekniikoita ja tarvikkeita haluaa käyttää. On varmaankin turvallisinta aloittaa lehtileikkeillä,liimalla,tusseilla ja maaleilla. Itse tykkään käyttää näiden lisäksi lehdistä leikattuja sanoja ja kokonaisia fraaseja, tarroja, leimasimia, valokuvia, kartonkeja, tapetin paloja, lankaa, elokuvalippuja... Kaikkea mikä nyt kirjan kansien väliin mahtuu. Mutta se on vain minun tapani, jokainen tekee tätä omalla tavallaan. Ja netti on tekniikoita pullollaan, googlettamalla löydät varmasti omaan tyyliisi ja tarpeeseesi sopivia vinkkejä ja ohjeita. 

Mistä aiheesta tekisin?

Kuten sanottu, kaikki riippuu yksin Sinusta. Art journalista voi nimensä mukaan tehdä jonkinlaisen kalenterin tai voit altsuttaa kissastasi. Olen kasannut pienen valikoiman tähän mutta vain mielikuvitus on rajana tässä taiteessa (varmaan siksi minäkin pidän siitä niin kovasti):

- Musiikki ja biisien lyrikat

- Sanonnat

- Matkailu

- Lapset

- Puoliso

- Rakkaus

- Sarjakuvat

- Runot

- Lemmikkisi

- Muoti

- Unelmat

..Mikä tahansa sinulle sopiva aihe siis käy. Voit myös tehdä kuten minä ja tehdä altsua lahjaksi puolisollesi teidän yhteisestä taipaleestanne. 

Mistä aloitan?

Tunnetaan myös "valkoisen sivun pelkona." Tuo alku on aina itsellekin hankala, mutta kun tarpeeksi kauan tuijotan tyhjää sivua enkä keksi muuta - räiskäisen siihen siveltimellisen maalia ja siitä se sitten etenee omalla painollaan. Jos et kuitenkaan ole tehnyt vielä ainuttakaan sivua kirjaasi, suosittelen että:

- revit ensin joka toisen sivun kirjastasi pois (noin suurin piirtein)

- liimaat kaksi sivua yhteen (mikäli kyseessä ei ole paksusivuinen luonnostelulehtiö)

- sivelet joka sivulle pohjatyöksi gessoa (tai jotain muuta paksua maalia)

Tälle pohjalle on hyvä lähteä muodostamaan taideteosta. Äläkä sure "virheitä," voit aina laittaa uuden kerroksen gessoa päälle ja tehdä uudelleen.

Mistä voit hakea inspiraatiota?
Minä olen hulluna Vickyn art journal-videoihin (luulen että olen maininnut tästä kerran..pari..viisi..) enkä usko että kukaan voisi sanoa hänen olevan taidoton siinä mitä hän tekee. Hänen kädenjälkensä on uskomatonta taidetta plus hänen ihana aksenttinsa on hyvin tarttuva :D
Tästä pääset Vickyn blogiin sekä videoihin.

Toinen upea art journal-artisti löytyi tässä joitakin aikoja sitten ja kun näin yhden videon häneltä, halusin heti nähdä kaikki loputkin! Mike Deakin on ihan mieletön taiteilija, mitä tulee altsujen tekoon ja hänen taiteiluaan on todella rauhoittavaa katsoa. Deakinillä on myös huumorintajua, hänellä on sarja Mission Inspiration-videoita joissa on hauska idea - en osaa selittää, mutta kannattaa katsoa.
Tästä pääset Mike Deakinin blogiin sekä videoihin.

Siinä on pari suurinta suosikkiani, vaikka toki seuraan monia muitakin..

Mistä minä olen aloittanut?
Itse aloitin aikanaan ensimmäisen altsuni teon siskoni inspiroimana. Tein sitä edelliselle miehelleni mutta se ei koskaan kerinny tulla valmiiksi. Sittemmin aloitin tekemään nykyiselle Isännälle omaa altsua aiheesta "meidän rakkaustarinamme" ja se on niin henkilökohtainen etten halua pysty jakaa siitä juurikaan mitään. Mutta ehkä sitten vuosien päästä kun saan sen valmiiksi, voin jakaa muutamia sivuja ja tekniikoita.. Yhden sivun kuvasin tänne ja se löytyy tämän linkin alta. Muita en valitettavasti paljasta toistaiseksi. Sen sijaan mulla on tuo niin sanottu "Testialtsu" jonka sivuille olen testaillut omatekoisia sabluunoita (jos et ole jo lukenut postaustani siitä, tässä on oikopolku) ja tehnyt joitakin aukeamia, muuan muassa seuraavan.

Kuvasin aluksi tarvikkeet joita useimmin aloituksessa käytän. 

Ja tietenkin kirja jonka kerroinkin aiemmin jo ottaneeni kirjaston tuulikaapista.

Tästä on hyvä lähteä liikkeelle.

Tai...

Tai...

Mikä tämän vehkeen oikea nimi on? 

Eli valitsen tarpeen ja tekstuurin mukaan yleensä jonkin näistä työkaluista ja tällä tavoin pääsen jo hiukan yli "valkoisen sivun pelosta." Tässä tapauksessa minulla oli selkeä käsitys siitä mitä sivulla tulisi lukemaan ja yritin tehdä sille tekstille oikeutta.

Osittaiset raamit tulevalle tekstille.

Sekoitin gessoa ja mustaa akryylimaalia ja levitin sitä sudilla tuon sabluunan läpi reunustamaan tätä aukeamaa (valitettavasti kuvista en saa näkymään että reunus on harmaa eikä musta). Kesken kaiken päätin etten halua koko aukeamalle kehyksiä tällä tavoin joten jätin sen näin.

Vaaleanvihreä väri on Distress Ink- sarjan "Crushed Olive" ja läiskät päällä ovat tumman vihreää vesiväriä. Lopputulos oli hienompi kuin osasin odottaa.

Seuraavaksi lisäsin alareunaan tulevan isoimman tekstin joka sitten määritteli paikan kaikelle muulle. Jouduin myös "varjostamaan" tuota leimausta punaisella Sharpie-tussilla.

Värjäsin myös noita kehyksiä hiukan Mermaid Lagoon-nimisellä musteella, joka on myös osa Distress-sarjaa.

Valmis!

Kyseessä on siis Foo Fighters-bändin biisi "The Pretender" ja sen kertosäkeen sanat. 

En ollut ihan tyytyväinen tähän lopputulokseen ja tuntui että sivu kaipaa vielä lisää punaista joten peitin tuon vihreän osan sekä suurimman osan sinertävistä reunuksista ja räiskin siihen punaisella vesivärillä läiskiä. Ja tietenkin unohdin kuvata sen. 

Mutta tässä nyt kuitenkin näkyy kaikki tärkein.

                               Stay Tuned Honey

                                       Cee

Sata ruokaa tähteistä ja muita löytöjä..

Puhuin ennen lomalle jäämistä että haaveilin kirjastoon menosta ja pääsinkin käymään siellä.
Lähdin heti aamupäivällä metsästämään lukemista ja löysinkin heti ison pinon keittokirjoja.

Tykkään oppia uusia tapoja käyttää ruuantähteitä hyväkseni, inhottaa heittää hyvää ruokaa hukkaan. Niinpä ensiksi esittelen teille tuon ihanimman löydön jonka luinkin kirjastossa heti kannesta kanteen (okei se on pieni kirja)..

Sata ruokaa tähteistä

Tämä oli loistava kirja! En ole ennen tullut ajatelleeksi että voin esimerkiksi piilottaa joululaatikkojen jämät sämpylätaikinaan tai murekkeeseen, sekoittaa ne kasvispihvien perusmassaan tai laittaa ne sosekeiton pohjaksi. Tai että porkkana- ja perunalaatikkoa voi käyttää piirakan täytteenä..
Ja meillä jää aina riisiä yli tarpeen kun sitä tehdään, kirjassa on ohje miten siitä tehdään pyttipannua tai riisikroketteja. Miksi en ole itse tullut ajatelleeksi näitä?  Luultavasti olen (ainakin osittain) mutten ole uskaltanut mennä kokeiluissani niin pitkälle.

"Mihin piilotan nämä mustuneet banaanit?"

Olen vasta viimeisen kolmen vuoden aikana alkanut jalostaa tähteistä uusia gourmet-ruokia. Ja tähän asti suurin osa onkin onnistunut. Samoin teen mielelläni näitä
laitan-kaikkea-mitä-kaapista-löytyy-ruokia ja hyvin on onnistunut. Itse asiassa voin kertoa teille ohjeen ihanaan peruna-vuokaan, johon kaivoin netistä alkuohjeen ja muuttelin siitä sitten täysin omani - ja tämä oli sarjassamme "kaikkea mitä kaapissa sattuu olemaan."

Jauheliha-perunavuoka

- 500g jauhelihaa (osan/kaikki voit korvata soijarouheella)
- 1-2 sipulia (myös valkosipulia voi laittaa jos tykkää)
- 1-2 paprikaa (minä korvaan tämän bataatilla ja porkkanalla, Isäntä ei syö paprikaa)
- 1kg perunoita (ei tarvitse olla noin paljon jos on bataattia TAI voit korvata kaikki peruna-sipuliseoksella)
- 1- 1,5 tl kuivattuja yrttejä maun mukaan (itse tykkään Provencale-seoksesta mutta voit käyttää basilikaa, timjamia, persiljaa, oreganoa,rosmariinia...)
- reilusti suolaa ja pippuria
- 2-3 dl juustoraastetta (en tiedä paljonko, raastan aina kokkareen ja katson riittääkö se)
- 3 dl maitoa (tai ruokakermaa tai niiden sekoitusta)
(tähän ruokaan voi myös halutessaan laittaa kaikki tuorejuustojen jämät mausteeksi)

- Pilko sipuli ja kuullota se pannulla. Lisää joukkoon jauheliha (ja paprika). Mausta suolalla, pippurilla ja yrteillä (itse käytän lisäksi vielä grillimaustetta, jauhelihamaustetta ja paprikamaustetta). 
- Kuori ja viipaloi perunat, bataatti ja porkkana. Voitele uunivuoka ja lado pohjalle kerros peruna-bataatti-porkkana viipaleita. Mausta suolalla ja pippurilla.
- Peitä perunat jauhelihalla ja ripottele päälle juustoraastetta. Jatka samalla tavalla kerroksittain ja laita päällimmäiseksi perunaviipaleita. Valele ruoka maidolla.
- Kypsennä uunin alaosassa 225°c noin tunti. Loppuvaiheessa kannattaa laittaa peitteeksi folio ettei perunat ruskistu liikaa. MUISTA jättää vuokaan reilusti tilaa sillä sinne kertyy nestettä noista vihanneksista ja se kiehuu herkästi yli..

Tämä oli aivan uskomattoman hyvää ja halpaa ja joukkoon voit työntää lähes mitä tahansa kaapin pohjalta. Suosittelen!

Toinen hyvä kirja jonka löysin oli varmasti erikoisin keittokirja mitä olen tähän asti nähnyt.
Kati Rapian kirjoittama Käsi Keittiössä.

Kirja oli hellyyttävää luettavaa hauskoine kuvineen ja yksinkertaisine ohjeineen. 

Kokeilin jo tehdä Maltagliatia eli "itse tehty ja huonosti leikattu pasta."

Maltagliati - ohje

Tosin kokeilimme samalla kertaa vuosi sitten ostettua pastakonetta jota ei ole kertaakaan vielä käytetty eli en kaulinut ja leikannut käsin kuten ohjeessa. Mutta makuun se ei vaikuttanut.

Isäntä halusi myös tulla kokeilemaan uutta pastakonetta.. Ja Jäpäkin oli meillä joten pitihän hänenkin saada pyörittää kampea. :D Mitä enemmän kokkeja, sen parempi soppa.. eiku..

Samalla teimme myös soija-lihapullia ja ajattelin tehdä niistä tomaattisen kastikkeen jota söimme tuorepastan kera. Omnom :P

Joku päivä kokeilen tehdä lasagnea tuorepastalevyistä. On kuulemma herkullista.
..No ei ne mun löydöt vielä siihen päättyneet (mikä pitkäproosainen päivitys tästäkin taas tulee?) vaan löysin vanhan tuttavan - Hellapoliisin.

Nämä Kati Jaakosen kirjoittamat keittokirjat ovat olleet erittäin hyviä, tämä on yksi suosikkejani. Häneltä löytyy myös opiskelijan keittokirja jossa on yksinkertaisia ja edullisia ohjeita joka lähtöön. Ohjeet sopivat myös pienille perheille ja taloudeltaan muuten kireille ihmisille (minulle).

Nämä tortillapizzat on minulta vielä testaamatta mutta ovat kokeilulistalla. Meillä jää joka kerta pari tortillaa yli kun tehdään quesadilloja ja en haluaisi koskaan heittää niitä menemään mutta yleensä en keksi niille mitään jatkotarkoitusta ja joudun viskaamaan ne roskiin. Tämän ohjeen aion siis testata.

Kirjasta löytyi myös ohje juustosarville ja sain siitä idean. Kokeilin tässä yhtenä iltana tehdä näitä kroisantin näköisiä sarvia torttutaikinasta. Sulatin levyt, kaulin niitä hiukan ja leikkasin kulmasta kulmaan kolmion malliset palat jotka ensin sivelin aurinkokuivattu tomaatti-tuorejuustolla ja päälle ripotin juustoraastetta sekä viipaleista suikaloitua meetvurstia. Rullasin ne, valelin maidolla ja paistoin uunissa. Olivat muuten erittäin hyvää iltapalaa kun katseltiin telkkaria.

                                 Stay Tuned Honey
                                         Cee

Ps. Minä ja keittokirjat :D

Joulupukin konttiin

Nyt - kuten eilen tuli luvattua - kerron mitä sinne joulupukin konttiin oikein tipahti.

Siskolleni tein Cernit-massasta istutustikkuja tai taimitikkuja, en ole varma mikä noiden oikea nimi on. Niihin idea löytyi Pinterestistä kuten sanoin jo joulukuussa ja olen oikeasti tavattoman iloinen että keksin näiden idean sieltä.

       

                

Löysin nämä kaksi Cernit-massapakettia fimolaatikkoni kätköistä ja koska näitä ei ymmärtääkseni voi käyttää yhdessä Fimon kanssa, käytin vain näitä kahta väriä.
Ne olivat seisseet jemmassaan jokusen vuoden ja olivat aika kohmeessa joten niiden pehmittämiseen meni aika paljon aikaa ja voimaa (jouduin pyytämään Isännänkin apuun).

Sain kuitenkin ne pehmiämään ja kaulin niistä melko paksuja kaitaleita joihin painoin ensin kirjainleimasimilla tekstit...

Nämä olivat löytö Tigeristä aikanaan

..Ja sen jälkeen leikkasin niistä haluamani muotoisia tikkuja.

Persilja

Nuo pilkkukuviot tuolla tikun alaosassa on tehty rikkinäisellä mustekynällä. Loistava työkalu :)

Tikkumassasta jäi pienet nököt ylimääräistä, jotka sitten käytin kahteen magneettiin kun eivät enää riittäneet muuhun..

Sellaiset lahjat meni siskon pakettiin. Siskon vanhemmille likoille tein molemmille meikkipussit.

Unohdin lisätä tähän alempaan satsiin sen että ompelin päällikankaaseen kätköistä löytyneen hihamerkin, joka minusta sopi siihen kun nenä päähän. No se näkyy kyllä viimeisessä kuvassa..

Vetskarin huolittelun tein vain toiseen - tyhmä kun olen.

Ja koska loput työvaiheet tästä eteenpäin on hankalaa kuvata järkevästi, skipataan ne ja hypätään suoraan lopputuloksiin. Olen iloinen että nämä onnistui näin hyvin. Tuo valkoinen oli niin söpö että olin vähällä pitää sen itse :D Ja tuo keltaruskea kangas - en osaa sanoa mikä siinä viehättää minua mutta se oli silti just sopiva tähän.

Pink Pink Pink

Nämä ihanan pinkit korvikset menivät tuon keltaisen meikkipussin omistajalle myös.

Veeruska

Ja nämä ihanat meinasivat myös jäädä minulle itselleni :D Onneksi sain pääni käännettyä viime hetkellä ja laitoin ne pakettiin Isännän serkun vaimolle, joka tykkäsi niistä ihan mielettömästi.
Näiden lisäksi tein hänelle kankaisen kirjamerkin joka myös meni heti käyttöön sikäli kun ymmärsin.

Pikkujäpän taideteos

Ja toinenkin.

Nämä tyynyliinat tehtiin vasta joulun jälkeen mieheni vanhemmille ja olivat todella mieluinen lahja. Minä ompelin tyynyliinat ja pikkukundi sai painaa kädenjälkensä niihin sekä tehdä omaa taidetta niiden toiselle puolelle. Valitettavasti en kuvannut tausta koska sinne hän myös kirjoitti nimensä..
Ensi jouluksi täytyy tehdä vielä kolmas vastaavanlainen Isännän sisarelle Smurffille joka muuttui kateudesta vihreäksi kun ei saanut myös tyynyliinaa. Lupasin että ensi jouluna sitten ;)

Lähimmät työkaverini Tupsu ja Turo saivat omat kirjamerkit, Tupsu sai myös tuon joulutähden josta jo kerroinkin sekä korvikset. Turo sai merkin lisäksi kotitekoisen miniskidin ompelurasian (olenkin unohtanut kysyä mitä hän tykkäsi lahjoistaan). Ja koska olen juustopää, unohdin kuvata kaikki nämä lahjat. :( Etenkin tuosta ompelurasiasta olen ylpeä, siitä tuli hienompi kokonaisuus kuin olin ajatellut.
Yksi kirjamerkki meni myös Sonkajärvelle ihanalle kummitytölleni joka oli kuulemma oikein toivonut sellaista itselleen (oli monesti kadehtinut äitinsä merkkiä joka on myös minun käsialaani) ja joulun jälkeen ystäväni kertoi että kummityttö oli huokaissut ilosta "on se hyvä että joulupukki on olemassa, muuten minulla ei olisi tätä omaa kirjamerkkiä." Minä kikattelin tälle :D

Jospa tämä jumalaton joululahjapäivitys päättyisi nyt tähän. Seuraavalla kerralla taas lisää
kuulumisia ja askarteluja. :)

                            Stay Tuned Honey
                                    Cee

Joulutorttuja ja muita sen suuntaisia juttuja..

Hyvää uutta vuotta 2016 :)

Toivottavasti sinun vuotesi on alkanut yhtä hyvin kuin minun. Tosin oli rankkaa palata töihin reilun kahden viikon lomalta ja jälkikäteen ajatellen tuntuu kuin ei olisi saanut juuri mitään tehtyä sinä aikana vaikka oikeasti tein vaikka mitä.

Pari päivää ennen joulua Anoppikokelas tuli leipomaan kanssani jouluksi riisipiirakoita (reseptin repäisin ihan vaan omasta yläaste-aikaisesta keittokirjastani "Hyvää Pataa").

Herkullisia!

Annoin heille osan kotiin viemisiksi ja osa meni pakkaseen meidän faijalle viemisiksi sekä tietenkin aattona syötäväksi. Oli toinen kerta elämässäni kun tein riisipiirakoita ja se oli yhtä hauskaa kun muistinkin. Saatan ottaa tämän tavaksi :) 

Teimme myös torttuja pari päivää ennen tätä ja kokeilin tänä vuonna omenamarmeladia pelkän luumun sijaan - oli muuten uskomattoman hyvää!

Lidlin luumuhilloa ja Saarioisten äitien omenamarmeladia

(Just tajusin tänään että tuossa Lidlin purkin kannessa lukee "tarjoiluehdotus" mutta varsinaista esimerkkiä en nää, kokonaiset luumut tuskin ovat sitä..?)

Valmiina uuniin

Tein myös hyvälle työtoverilleni Tupsulle jouluksi uuden koristeen..

Hän ilahtui ymmärtääkseni kovasti ja sain myöhemmin kuvaviestin kuusessa paraatipaikalla roikkuvasta joulutähdestä ;)

Ai niin, lupasin myös joulun jälkeen kertoa mitä kaikkea tuli tehtyä joululahjoiksi. Laitanpas vinkin tähän ja loput kerron huomenna.. Hihii...

                          Stay Tuned Honey

                                  Cee