Sinäkin varmasti tiedät sen tunteen kun joku soittaa ja olet siivoamassa, tiskaamassa, askartelemassa eikä kädet yksinkertaisesti riitä pitämään puhelinta ja tekemään muuta yhtä aikaa... Juu minäkin tiedän miltä se tuntuu! Kerranpa sitten hermostuin ja kaivelin tilkkuvarastojani kun päätin tehdä puhelimelleni pikkuisen kannettavan suojapussin. Löysin tilkun jotain marimekon kangasta sekä pätkän ikeasta ostettua värikästä kangasta ja aloin sommitella.
Lopputulos olikin ihana ja sitä on tullut käytettyä paljon.
 |
| Se mukana roikkuva kaveri |
Tuo pussukka-osa on sitä marimekkoa (en tiedä minkä nimistä) ja kansiläppä ja kaulanauha ovat ikean kangasta. Pussukka osoittautui korvaamattomaksi ei vain kotona, vaan myös lenkille lähtiessä (kerroinhan että kesällä lenkkeilen). Sinne oli hyvä sujauttaa puhelin, laittaa napit korviin ja kuunnella musiikkia metsässä harppoessa. Se on auttanut myös näissä arkisissa en-halua-jäädä-kädettömäksi-puhelimen-takia-tilanteissa. Tein nauhasta sen verran pitkän että se ei vain roiku kaulassa vaan saan vaivatta pujotettua myös toisen käden nauhan alta ja silloin puhelin roikkuu joko kyljen puolella tai selkäpuolella. Niin kätsä!
Ja arvaat varmaan kuka halusi samanlaisen... Isäntä.
Tuossa on Isännälle tuleva pussukka tekovaiheessa. Valmiin kuvan ottaminen ei nyt onnistu koska hän on jättänyt omansa auton takapenkille enkä tietenkään tajunnut heti valmiiksi saadessa ottaa fotoa. Mutta sama setti siihen tuli, pitkä kaulanauha jotta sen saa myös selkäpuolelle tarvittaessa roikkumaan. Kangas on kierrätystehdas-tapahtumasta pari vuotta sitten haetuista metsästyshousuista (ainoa miehekäs kangas jonka omistan). Tarranauhaa olen ostanut kirpparilta aina kun olen löytänyt (meillä ei ole kangaskauppoja enää tässä ihan lähellä) ja sitä siis on varastossa. Mitäs pidät näistä?
Stay Tuned Honey
Cee
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti